Puoluekokousaloite ·
Aloite: Lakkautetaan kotihoidontuki
Esittää: Susanna Sielo, Olli-Pekka Paasivirta, Anselmi Auramo, Akseli Rouvari

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihreät asettaa tavoitteekseen lasten kotihoidontuen lakkauttamisen ja sen mahdollisen korvaamisen perhepoliittisella tukimallilla, joka tukee lapsiperheitä taloudellisesti, mutta ei kannusta pitkäaikaiseen työmarkkinoilta poistumiseen.
Tällainen malli tukisi lapsiperheitä taloudellisesti ilman, että se ohjaa vanhempia pois työmarkkinoilta tai lykkää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
Edellä esitetyn perusteella esitämme, että Vihreät:
asettaa tavoitteekseen lasten kotihoidontuen lakkauttamisen.
selvittää kotihoidontuen korvaamista lapsen ikään sidotulla lapsilisän lisäosalla.
toteuttaa uudistuksen hallitusti siten, että pitkään kotona olleita vanhempia autetaan siirtymisessä työmarkkinoille.
Perustelut
Suomessa maksettava lasten kotihoidontuki on perhe-etuus, jota maksetaan, kun alle kolmevuotiasta lasta hoidetaan kotona eikä varhaiskasvatuksessa. Tuen tarkoituksena on ollut lisätä perheiden valinnanvapautta pienten lasten hoitomuodon suhteen.
Viime vuosina kotihoidontuen saajien määrä on ollut laskussa. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2025 kotihoidontukea sai alle 60 000 perhettä, kun vielä vuonna 2015 saajia oli hieman yli 110 000. Samalla menot ovat laskeneet noin 296 miljoonasta eurosta 137 miljoonaan euroon. Saajien määrän vähenemistä selittää erityisesti syntyvyyden lasku, mutta myös kotihoidontuen käyttöajat ovat lyhentyneet.
Vaikka kotihoidontuen kokonaismenot ovat laskeneet, sen vaikutus on edelleen merkittävä niin julkiseen talouteen kuin tasa-arvokehitykseen.
Markus Jäntin johtama työllisyyden tutkijatyöryhmä arvioi raportissaan (2021), että kotihoidontuki vähentää työvoiman tarjontaa ja siten verotuloja, koska se kannustaa erityisesti äitejä jäämään pitkäksi aikaa pois työmarkkinoilta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen (2022) mukaan suurempi kotihoidontuki vähentää äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Tutkimus osoittaa myös, että kotihoidontuki kasvattaa merkittävästi niin sanottua lapsisakkoa eli äitien ja isien välistä ansiotuloeroa lapsen syntymän jälkeen.
Koska kotihoidontukea käyttävät pääosin äidit, tuki vahvistaa perinteistä työnjakoa perheissä ja heikentää sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla.
Kotihoidontuki kannustaa lykkäämään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksella on tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia lasten sosiaalisten taitojen kehitykseen, oppimisvalmiuksiin ja myöhempään koulutuspolkuun, joten kotihoidontuen poistaminen ohjaisi lapsia näiden hyötyjen piiriin.
VATT:n tutkimuksessa (2022) on lisäksi havaittu kotihoidontuen kielteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen ja koulutuspolkuihin. Tutkimuksessa havaittiin hieman heikompia tuloksia neuvolatesteissä, harvempaa lukioon hakeutumista sekä pieniä mutta tilastollisesti havaittavia muutoksia nuorten rikollisuudessa. Kotihoidontuen on myös arvioitu hidastavan erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumista. Pitkät kotihoitojaksot voivat hidastaa kotona lasta hoitavien vanhempien kielen oppimista ja työmarkkinoille pääsyä.
Tutkimusten mukaan kotihoidontuki ei ole pelkästään perheille tehtävä tulonsiirto, vaan selkeä kannustin, joka ohjaa perheiden päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä.
Vaikka kotihoidontuen poistaminen lisäisi varhaiskasvatuksen menoja, työllisyyden kasvu ja erityisesti naisten työmarkkinaosallistumisen lisääntyminen vahvistaisi julkista taloutta merkittävästi verotulojen kasvun kautta.
Markus Jäntin johtama työryhmä esitti kotihoidontuen tilalle mallia, jossa tuki korvattaisiin lapsen ikään sidotulla lapsilisän lisäosalla. Mallissa perheille maksettaisiin korkeampi tuki lapsen varhaisina vuosina riippumatta siitä, hoitaako lasta kotona vai osallistuuko hän varhaiskasvatukseen, eikä tuki näin ohjaisi vanhempia pois työmarkkinoilta.
Tällainen ratkaisu tukisi lapsiperheitä taloudellisesti, mutta olisi kannustinvaikutuksiltaan neutraalimpi ja paremmin yhteensopiva korkean työllisyysasteen ja sukupuolten tasa-arvon tavoitteiden kanssa. Siksi sen käyttöönottoa voisi julkisen talouden kantokyvyn puitteissa harkita kotihoidontuen korvaavana mallina.
← Takaisin blogiin